Vetoomus Oulun kaupunginvaltuustolle Hietasaaren säästämiseksi

HUOM. Tärkeä lisäys:
MEP Sirpa Pietikäinen (kok) kirjoitti 10.1.2017:

"En valitettavasti ehtinyt reagoida aiemmin ja huomasin uutisista, että kaava oli hyväksytty huvipuiston kera. Tämä oli harmillinen uutinen, viheralueiden pirstalointi ja kaavoitus muihin tarkoituksiin on lyhytnäköistä kaupunkipolitiikkaa. Tarvitsemme viheralueita kaupungeissa koko ajan enemmän. Paitsi terveyden ja viihtyvyyden kannalta, viheralueet myös pitävät asuinalueita arvossaan.
Olen mielelläni avuksi jatkossa, mikäli tässä prosessissa tulee vielä tarvetta.

Hyvää alkanutta vuotta toivottaen,
SirpaP"


Tiedote:

Oulun kaupunginvaltuusto käsittelee uudelleen 9.1.2017 kahta Hietasaarta koskevaa asemakaavamuutosta. Kokouksen alla 21 oululaista tai aiemmin Oulussa vaikuttanutta tieteen, taiteen ja oululaisten yhteisöjen edustajaa vetoaa valtuustoon, jotta kaavat palautettaisiin valmisteluun ja voitaisiin sovittaa saaren ainutlaatuiset luonto- ja kulttuuriarvot alueen kehittämisen kanssa. Allekirjoittajissa on 7 tieteen edustajaa, mm. 5 professoria. Taiteen edustajia on seitsemän, mm. kuvataiteen, näyttämötaiteen, tekstiilitaiteen ja kirjallisuuden edustajia. Tunnetuimpia vetoomuksen allekirjoittajia lienevät kirjailija Hannu Väisänen, sarjakuvataiteilija Ville Ranta, Kalevan entinen kulttuuritoimituksen päällikkö Kaisu Mikkola ja yliopiston entinen rehtori Lauri Lajunen. Kaavoja on valmisteltu lähes 10 vuotta, mutta kansalaismielipidettä ei ole huomioitu kaavan valmistelussa, vaikka avoimella vuorovaikutuksella asiassa olisi päästy luultavasti sujuvammin ja nopeammin eteenpäin. Nallikaria voidaan kehittää, mutta alueen arvot huomioiden. Alla Oulun valtuustolle toimitettava vetoomusteksti ja allekirjoittajat.

Vetoomus Oulun kaupunginvaltuustolle Hietasaaren säästämiseksi

Me allekirjoittaneet vetoamme, että Oulun kaupunginvaltuusto palauttaa 9.1.2017 kokouksessaan sekä Nallikarin ns. huvipuistokaavan että Vaaskiventien kaavan uuteen valmisteluun, jossa tavoitteeksi otetaan saaren kehittäminen kokonaisvaltaisesti sen luonto- ja kulttuuriarvoja kunnioittaen. Huvipuistolle voidaan osoittaa toiminnallisesti ja liikenteellisesti sopivampi paikka Oulun seudulta. Tosin kiinteää huvipuistoa ei matkailututkijoiden mukaan todennäköisesti saada kannattavaksi alle miljoonan asukkaan asumaseuduilla ja pohjoisessa ilmastossa, missä toimintakausi jää hyvin lyhyeksi. Sen takia Suomessa ja muualla pohjoisessa on kiertäviä tivoleita.

Kaavamuutokset edustavat ajastaan jäänyttä pyrkimystä korvata luonnontilaiset alueet raskaalla rakentamisella. Suurin yksittäinen ongelma on huvipuiston rakentamisen salliminen keskeiselle paikalle Mustansalmen rantaan nykyisten kaupunkiviljelypalstojen tilalle. Palstojen siirtäminen aiheuttaa sen, että niiden tieltä hakattaisiin matalaksi saaren laajin yhtenäinen virkistysmetsä.

Hietasaarella on suuri arvo oululaisten yhteisenä lähiluontokohteena ja paikallishistorian helmenä. Hietasaari on kasvistoltaan ja linnustoltaan Oulun monimuotoisin alue, jota köyhdyttäisi voimakas lisärakentaminen ja viheralueiden ottaminen muuhun käyttöön. Vanha huvila-alue on saanut Museoviraston myöntämän valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön statuksen ja siihen sopivat huonosti huvipuisto, laajat parkkialueet ja kaupunkimainen lomarakentaminen.

Hietasaarta voi ja tulee mielestämme kehittää. Nallikari ei alueena ole kovin laaja ja jo nykyisellään ranta ruuhkautuu kesäpäivinä. Saareen voidaan suunnitella toimintoja, jotka ammentavat sen historiasta ja luonnosta; huviloista, metsistä, merestä, luonnonrauhasta ja viljelymaasta. Näissä aktiviteeteissa on kehittämispotentiaalia. Myös matkailun trendit ovat muuttuneet ja ulkomaiset turistit hakevat Suomesta kosketusta alkuperäiseen luontoon sekä paikallisuutta ja elämyksiä. Panostaminen tällaisiin toimintoihin on kestävämpää ja varmempaa matkailun kehittämistä pidemmällä aikavälillä. 

Oulun kantakaupunkia on voimakkaasti täydennysrakennettu viime vuosina. Entinen Toppilan teollisuusaluekin saa jatkossa tuhansia uusia asukkaita. Jos kaavat toteutuvat, niin saaren rauhallinen virkistysalue pienenee liiaksi. Hietasaari ja jokisuisto ovat kymmenien tuhansien oululaisten lähivirkistysaluetta.

Kaavan valmistelussa kaupunkilaisten ääntä ei ole kuunneltu. Kaksi kolmasosaa 1500:sta kaavakyselyyn vastanneesta ei pitänyt Hietasaarta sopivana paikkana huvipuistolle. Ainoa keino turvata Hietasaaren arvot pitkällä tähtäimellä on hakea sille kansallinen kaupunkipuisto -status ja käynnistää sen mukaiset toimenpiteet.

• Tuija Hautala-Hirvioja, Taidehistorian professori, Lapin yliopisto
• Kati Heikkilä-Huhta, FM, opettaja, Oulu
• Kalle Hellström, Hietasaaren palstaviljelijät ry:n puheenjohtaja
• Ari-Pekka Huhta, Dosentti, tietokirjailija, Oulu
• Pekka Huotari, Näyttelijä, Helsinki
• Satu Huttunen, Suomen luonnonsuojeluliiton entinen puheenjohtaja, professori emerita, Kempele
• Vuokko Isaksson, Tekstiilitaiteilija, Oulu
• Eero Kaakinen, Ympäristöneuvos, Oulu
• Jaana Kahra, Näyttelijä, Oulu
• Lauri Lajunen, Professori, Oulu
• Anni-Siiri Länsman, Tutkija, Oulun yliopisto
• Kaisu Mikkola, Kulttuuritoimittaja, emerita; entinen Merikoskikerho ry:n puheenjohtaja
• Matti Mikkola, Taidemaalari, Oulu
• Esteri Ohenoja, FT, tutkija emerita, Oulu
• Lauri Rankka, Kuvataitelija, Oulu
• Ville Ranta, Sarjakuvataiteilija, Oulu
• Kari Sallamaa, Dosentti, Oulun Tuglas-seura ry:n puheenjohtaja
• Juhani Tuominen, Kuvataiteen emeritusprofessori, Lapin yliopisto
• Marja Tuominen, Kulttuurihistorian professori, Lapin yliopisto
• Satu Tuomisto, Tanssitaiteilija, Helsinki
• Hannu Väisänen, Kuvataiteilija, kirjailija, Pariisi